Irti kytketyt kansakunnat: Internetin mustoutumien kasvava uhka Syyriassa, Irakissa ja Algeriassa

• Internet-mustoutumien yleisyys ja syyt
• Verkkokatkosten kehittyvät taktiikat ja työkalut
• Keskeiset toimijat ja sidosryhmät internetin hallinnassa
• Ennakoitu internet-häiriöiden yleisyys ja laajentuminen
• Vertailuanalyysi kärsineistä MENA-maista
• Seuraavan internet-mustoutumien aallon ennakoiminen
• Riskien hallinta ja resilienssin hyödyntäminen irti kytkettynä aikakautena
• Lähteet ja viitteet

“Joillakin alueilla viranomaiset yksinkertaisesti laittavat internetin pois päältä säännöllisesti.” (lähde)

Internet-mustoutumien yleisyys ja syyt

Internet-mustoutumat—tietoisesti hallituksen asettamat digitaalisen yhteyden keskeytykset—ovat yleistynyt ilmiö useissa maissa, erityisesti Syyriassa, Irakissa ja Algeriassa. Nämä ”internetin katkaisijat” oikeutetaan usein viranomaisten toimesta kansallisen turvallisuuden, julkisen järjestyksen tai kokeiden vilpin estämisen tarpeeksi. Kuitenkin niiden yleisyys ja vaikutukset ovat herättäneet merkittäviä huolia ihmisoikeuksista, taloudellisesta vakaudesta ja tiedon vapaasta kulusta.

• Syyriä: Siviilisodan alusta lähtien Syyria on kokenut toistuvia koko maan laajuisia internetkatkoja. Hallitus on käyttänyt mustoutumia välineenä tiedon hallitsemiseksi sotatoimien aikana ja mielipiteiden tukahduttamiseksi. Vuonna 2023 Syyria näki vähintään neljä suurta internet-häiriötä, jotka usein osuivat poliittisiin levottomuuksiin tai turvallisuustapahtumiin (Access Now).
• Irak: Irak on kuuluisa internet-mustoutumien asettamisesta protestien aikana ja yleisesti kansallisten koulujen kokeiden aikana vilpin estämiseksi. Kesäkuussa 2023 hallitus määräsi useita päivittäisiä katkoja, vaikuttaen miljooniin ja maksamatta taloudelle arvioitu 40 miljoonaa dollaria päivässä (Al Jazeera).
• Algeria: Algeria on institutionalisoitunut internet-mustoutumat ylioppilaskokeiden aikana vuodesta 2016. Vuonna 2023 viranomaiset katkaisivat jälleen pääsyn useaksi tunniksi päivässä viikkoa varten, vaikuttaen liike-elämään ja päivittäiseen elämään (Reuters).

Mustoutumien syyt ovat moninaiset:

• Poliittinen kontrolli: Hallitukset käyttävät katkoja tukahduttaakseen mielipiteitä, erityisesti protestien tai poliittisten kriisien aikana.
• Turvallisuushuolenaiheet: Viranomaiset väittävät, että mustoutumat ovat tarpeellisia väärän tiedon leviämisen estämiseksi tai sotatoimien koordinoimiseksi.
• Kokeiden eheyden säilyttäminen: Maissa kuten Irak ja Algeria, mustoutumia oikeutetaan vilpin estämiseksi kansallisissa kokeissa.

Tulevaisuuteen katsottaessa internet-mustoutumien riski kasvaa muilla alueilla, joilla on haavoittuvia poliittisia ympäristöjä tai tulevia kiistanalaisia vaaleja. Maissa kuten Etiopiassa, Intiassa ja Myanmarissa on jo osoitettu halukkuutta häiritä yhteyksiä, ja asiantuntijat varoittavat, että ”katkaisijateknologia” voisi levitä laajemmalle digitaalisen aktivismin kasvaessa (Top10VPN).

Verkkokatkosten kehittyvät taktiikat ja työkalut

Internet-katkot, joita usein kutsutaan ”katkaisijoiksi”, ovat tulleet toistuvaksi taktiikaksi hallituksille, jotka etsivät kontrollia tiedon kulusta ja tukahduttaakseen mielipiteitä. Viime vuosina maat kuten Syyria, Irak ja Algeria ovat toistuvasti turvautuneet koko maan tai alueellisiin mustoutumiin, vedoten syihin, jotka vaihtelevat kansallisesta turvallisuudesta kokeiden vilpin estämiseen. Nämä katkot eivät ainoastaan häiritse päivittäistä elämää, vaan niillä on myös merkittäviä taloudellisia ja humanitaarisia seurauksia.

• Syyriä: Siviilisodan alusta lähtien Syyria on kokenut lukuisia internet-mustoutumia. Hallitus on käyttänyt katkoja vastustuksen koordinoinnin estämiseksi ja tiedon leviämisen rajoittamiseksi sotatoimien aikana. Esimerkiksi marraskuussa 2023 koko maan laajuinen katkos raportoitiin, joka osui tiivistyneisiin sotatoimiin (Access Now).
• Irak: Irak on toteuttanut internet-mustoutumia kansalaisten levottomuuden aikana ja yleisesti kansallisissa koulukokeissa vilpin estämiseksi. Kesäkuussa 2023 hallitus määräsi useita katkoja, vaikuttaen miljooniin ja herättäen kritiikkiä digitaalisten oikeuksien ryhmiltä (Al Jazeera).
• Algeria: Algeria on institutionalisoitunut internet-katkot ylioppilaskokeiden ajaksi. Vuonna 2023 viranomaiset jälleen katkaisivat pääsyn koko maassa useaksi tunniksi päivässä viikkoa varten, vaikuttaen liike-elämään ja päivittäiseen viestintään (Reuters).

Nämä katkojen taustalla olevat työkalut vaihtelevat suoraan palveluntarjoajille annetuista käskyistä monimutkaisiin verkon suodatus- ja rajoitusmenetelmiin. Hallitukset usein oikeuttavat nämä toimet kansallisella turvallisuudella tai julkisella järjestyksellä, mutta kriitikot väittävät, että niitä käytetään yhä enemmän mielipiteiden tukahduttamiseen ja kertomusten hallitsemiseen (Human Rights Watch).

Tulevaisuuteen katsottaessa internetin katkaisijoiden riski leviää. Maat, joilla on historiaa poliittisesta levottomuudesta tai tiukasta tiedon hallinnasta—kuten Etiopia, Intia ja Myanmar—pysyvät korkeassa riskissä tuleville katkoille. Keskitetyn internetin infrastruktuurin lisääntyminen monilla alueilla tekee tällaisten taktiikoiden toteuttamisesta helpompaa, mikä lisää huolia digitaalisten oikeuksien ja pääsyn tulevaisuudesta (Top10VPN).

Keskeiset toimijat ja sidosryhmät internetin hallinnassa

Niinsanotun ”Internet katkaisijan”—tietoisen internet-yhteyden sulkemisen tai rajoittamisen hallitusten toimesta—käyttö on tullut toistuvaksi ilmiöksi useissa maissa, erityisesti Syyriassa, Irakissa ja Algeriassa. Nämä katkot oikeutetaan usein viranomaisten toimesta kansallisen turvallisuuden, julkisen järjestyksen tai vilpin estämisen tarpeeksi kokeiden aikana. Kuitenkin ne herättävät merkittäviä huolia sananvapaudesta, taloudellisesta häiriöstä ja ihmisoikeuksista.

• Syyriä: Siviilisodan alusta lähtien Syyria on kokenut toistuvia koko maan laajuisia internet-katkoja. Hallitus on käyttänyt näitä katkoja tiedon kulun hallitsemiseksi sotatoimien ja levottomuuksien aikana. Esimerkiksi marraskuussa 2012, Syyria koki täydellisen internet-mustoutuman kahdeksi päiväksi, jota BBC raportoi hallituksen todennäköisesti orkestroineen oppositiotoimien estämiseksi.
• Irak: Irak on toteuttanut vuosittaisia internetkatkoja lukion kokeiden aikana vilpin estämiseksi. Vuonna 2023 hallitus määräsi useita koko maan laajuisia mustoutumia, vaikuttaen miljooniin ja maksamatta taloudelle arvioitu 40 miljoonaa dollaria päivässä, raportoi Al Jazeera.
• Algeria: Samoin kuin Irak, Algeria on toistuvasti katkaissut internet-yhteyden ylioppilaskoe-kauden aikana. Kesäkuussa 2023 hallitus pani päivittäisiä katkoja useiksi tunneiksi, vaikuttaen liike-elämään ja päivittäiseen elämään. Reuters korosti laajaa kritiikkiä kansalaisjärjestöiltä ja yksityiseltä sektorilta.

Keskiset toimijat ja sidosryhmät:

• Hallitukset: Pääasialliset toimijat, jotka usein vetoavat turvallisuuteen tai julkiseen järjestykseen oikeutuksena.
• Telekommunikaatioyritykset: Sekä valtion omistamat että yksityiset ISP:t pakotetaan noudattamaan hallituksen määräyksiä, joskus uhalla lisenssin peruuttamisesta.
• Kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeusjärjestöt: Ryhmät kuten Access Now ja Human Rights Watch dokumentoivat ja protestoivat katkoja, korostaen niiden vaikutuksia oikeuksiin ja talouksiin.
• Liiketoiminnat ja kansalaiset: Molemmat kärsivät taloudellisista menetyksistä ja rajoitetusta pääsystä tietoon ja palveluihin katkojen aikana.

Digi-autoritarismin nousun myötä asiantuntijat varoittavat, että yhä useammat maat saattavat ottaa käyttöön internetin katkaisijat, erityisesti vaalien, protestien tai kriisien aikana. Top10VPN:n mukaan vuonna 2023 yli 60 maata toteutti jonkin muotoisia internet-rajoituksia, mikä viittaa siihen, että suuntaus todennäköisesti jatkuu ja laajenee.

Ennakoitu internet-häiriöiden yleisyys ja laajentuminen

Niinsanotun ”internet katkaisijan”—tietoisen internet-yhteyden sulkemisen tai rajoittamisen hallitusten toimesta—käyttö on tullut toistuvaksi ilmiöksi useissa maissa, erityisesti Syyriassa, Irakissa ja Algeriassa. Nämä katkot oikeutetaan usein viranomaisten toimesta kansallisen turvallisuuden, väärän tiedon leviämisen estämiseksi tai kokeiden vilpin estämiseksi. Kuitenkin näiden häiriöiden yleisyys ja laajuus ovat kasvamassa, mikä herättää huolia niiden vaikutuksesta kansalaisvapauksiin, taloudelliseen toimintaan ja alueelliseen vakauteen.

• Syyriä: Internet-mustoutumat ovat olleet pysyvä väline Syyrian hallitukselle siviilisodan alusta vuonna 2011. Vuonna 2023 Syyria koki useita koko maan laajuisia katkoja, jotka usein osuivat sotatoimien tai poliittisten levottomuuksien kanssa (Access Now). Nämä häiriöt eivät vain hankaloita viestintää, vaan myös estävät humanitaarisia pyrkimyksiä ja taloudellisia transaktioita.
• Irak: Irak on nähnyt toistuvia internet-katkoja, erityisesti protestien tai poliittisen jännitteen aikoina. Vuonna 2023 hallitus määräsi useita katkoja kokeiden vilpin estämiseksi ja hallitusta vastustavien mielenosoitusten tukahduttamiseksi (Al Jazeera). Nämä toimet ovat aiheuttaneet kritiikkiä digitaalisten oikeuksien ryhmiltä ja aiheuttaneet taloudelle miljoonien menetyksiä tuotannon menetyksien vuoksi.
• Algeria: Algeria on institutionalisoitunut internet-katkot vuosittain baccalaureate-kokeiden aikana, ja koko maan laajuisia katkoja tapahtuu joka kesäkuussa vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2023 hallitus jälleen katkaisi pääsyn useaksi tunniksi päivässä viikon ajaksi (Reuters). Tämä käytäntö, vaikka se on tarkoitettu vilpin estämiseksi, häiritsee liiketoimintaa ja päivittäistä elämää.

Raportin mukaan Top10VPN, maailmanlaajuiset internet-katkot maksavat yhteensä 24,1 miljardia dollaria vuonna 2022, ja Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan (MENA) alue jakaa merkittävän osan tästä. Suuntaus näyttää jatkuvan, ja lisää alueen maita—kuten Sudania, Irakia ja Egyptiä—on vaarassa toteuttaa samankaltaisia toimenpiteitä poliittisen epävakauden tai sosiaalisen levottomuuden keskellä (Access Now #KeepItOn Report).

Kun digitaalinen yhteys on yhä tärkeämpää, internet-häiriöiden laajentuminen uhkaa taloudellista kehitystä, sananvapautta ja pääsyä tietoon. Näiden trendien seuraaminen on elintärkeää, jotta voidaan ennakoida, mitkä maat saattavat olla seuraavina, jotka toteuttavat internetin katkaisijaa, erityisesti haavoittuvissa poliittisissa ympäristöissä.

Vertailuanalyysi kärsineistä MENA-maista

Internetin katkaisijoiden—valtion määräämien internet-mustoutumien—käyttö on tullut toistuvaksi ilmiöksi useissa MENA-maissa, erityisesti Syyriassa, Irakissa ja Algeriassa. Näitä katkoja oikeutetaan usein viranomaisten toimesta kansallisen turvallisuuden, kokeiden vilpin estämiseksi tai levottomuuksien tukahduttamiseksi, mutta niillä on merkittäviä sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia seurauksia.

• Syyriä: Internet-mustoutumat on Syyriassa ollut yleisiä siviilisodan alusta vuodesta 2011 lähtien. Hallitus on käyttänyt katkoja tiedon kulun hallintaan sotatoimien ja mielenosoitusten aikana. Vuonna 2023 Syyria koki useita alueellisia ja kansallisia katkoja, jotka osui usein herkkien poliittisten tapahtumien tai turvallisuustoimien aikaan (Access Now). Nämä häiriöt ovat vaikeuttaneet humanitaarisia pyrkimyksiä ja taloudellista toimintaa, eristäen väestöä entisestään.
• Irak: Irak on kuuluisa internet-mustoutumien asettamisesta kansallisten kokeiden aikana vilpin estämiseksi. Vuonna 2023 hallitus määräsi useita usean tunnin katkoja koko maassa baccalaureate kokeen aikana, vaikuttaen miljooniin käyttäjiin ja yrityksiin (Al Jazeera). Viranomaiset väittävät, että nämä toimenpiteet ovat väliaikaisia, mutta taloudelliset kustannukset ovat suuria, ja arvioiden mukaan katkosten aikana menetykset voivat olla jopa 40 miljoonaa dollaria päivässä (Brookings).
• Algeria: Algeria on institutionalisoitunut internet-mustoutumat vuodesta 2016 vuosittain ylioppilaskokeiden aikana. Kesäkuussa 2023 hallitus jälleen katkaisi internet-yhteyden koko maassa useaksi tunniksi päivittäin viikon kokeen aikana (Reuters). Nämä katkot häiritsevät paitsi opiskelijoita myös liiketoimintaa ja julkisia palveluja, ja aiheutavat kritiikkiä digitaalisten oikeuksien ryhmiltä.

Tulevaisuuteen katsottaessa muut MENA-maat saattavat seurata perässä. Sudanissa on esimerkiksi tapahtunut ajoittaisia katkoja protestien ja poliittisten kriisien aikana (Human Rights Watch). Egypti ja Iran ovat myös osoittaneet halukkuutta rajoittaa internet-yhteyksiä levottomuuksien aikana. Kun digitaalinen yhteys on yhä tärkeämpää päivittäisessä elämässä, internetin katkaisijoiden suuntaus alueella todennäköisesti jatkuu, mikä nostaa kiireellisiä kysymyksiä ihmisoikeuksista, taloudellisesta vakaudesta ja digitaalisen hallinnan tulevaisuudesta.

Seuraavan internet-mustoutumien aallon ennakoiminen

Internet-mustoutumat, joita usein laukaisee hallituksen määräämät “katkaisijat,” ovat tulleet toistuvaksi ilmiöksi useissa maissa, erityisesti Syyriassa, Irakissa ja Algeriassa. Näitä katkoja oikeutetaan yleensä toimenpiteiksi kokeiden vilpin estämiseksi, levottomuuksien hillitsemiseksi tai turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kuitenkin näillä on laaja-alaisia seurauksia taloudelle, kansalaisvapauksille ja globaalille digitaaliseen maisemalle.

Syyriä on kokenut vuosittaisia internet-mustoutumia vuodesta 2016, jotka osuvat lukion kokeiden ajaksi. Vuonna 2023 maa toteutti useita koko maan laajuisia katkoja, jotka kestivät useita tunteja estääkseen kokeiden vuotamista (Access Now). Nämä katkot häiritsevät paitsi opiskelijoita myös liiketoimintaa ja hätäpalveluita, mikä pahentaa jo valmiiksi konfliktista ja epävakaudesta kärsivän maan haasteita.

Irak seuraa samankaltaista kaavaa. Kesäkuussa 2023 hallitus määräsi kolme päivää internetkatkoja baccalaureate-kokeiden aikana, vaikuttaen miljooniin käyttäjiin ja maksamalla taloudelle arvioitu 40 miljoonaa dollaria päivässä (Al Jazeera). Huolimatta kansasta tulevasta vastustuksesta ja kansainvälisestä kritiikistä, viranomaiset jatkavat kokeiden eheyden priorisoimista digitaalisen pääsyn yli.

Algeria on institutionalisoitunut internet-mustoutumat vuosittain ylioppilaskokeiden aikana vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2023 viranomaiset jälleen katkaisivat mobiili- ja kiinteän internetin koko maassa useaksi tunniksi päivässä viikon kokeen aikana (Reuters). Hallitus väittää, että nämä toimenpiteet ovat tarpeellisia laajojen vilpin estoiksi, mutta kriitikot väittävät niiden olevan suhteettomia ja vahingoittavan laajempaa väestöä.

Nämä toistuvat katkot korostavat huolestuttavaa suuntausta: internet-katkosten normalisoitumista politiikkatyökaluna. Top10VPN:n mukaan globaalit internet-katkot maksavat maailman taloudelle 23,79 miljardia dollaria vuonna 2022, ja Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella on merkittävä osuus tästä.

Tulevaisuuteen katsottaessa, maat, joilla on historiaa digitaalista sensuuria tai poliittista levottomuutta—kuten Etiopia, Intia ja Sudan—ovat vaarassa omaksua samankaltaisia taktiikoita. Katkaisijoiden leviämisen myötä nousee kiireellisiä kysymyksiä digitaalisten oikeuksien, taloudellisen resilienssin ja avoimen internetin pääsyn tulevaisuudesta maailmanlaajuisesti.

Riskien hallinta ja resilienssin hyödyntäminen irti kytkettynä aikakautena

Internet-mustoutumat—oli kyse sitten hallituksen määräämistä tai konflikteista—ovat tulleet toistuvaksi ilmiöksi useissa maissa, erityisesti Syyriassa, Irakissa ja Algeriassa. Nämä katkot, joita usein kutsutaan “internetin katkaisijaksi”, oikeutetaan yleensä viranomaisten toimesta kansallisen turvallisuuden, väärän tiedon leviämisen estämiseksi tai kokeiden vilpin estämiseksi. Kuitenkin niillä on merkittäviä riskejä taloudelliselle vakaudelle, kansalaisvapaudelle ja sosiaaliselle resilienssille.

• Syyriä: Siviilisodan alusta lähtien Syyria on kokenut useita ja pitkiä internet-katkoja. Vuonna 2023 maa kohtasi useita mustoutumia, jotka usein osuivat sotatoimien tai poliittisten levottomuuksien aikaan. Nämä häiriöt eivät vain hankaloita humanitaarisia pyrkimyksiä, vaan myös tukahduttavat taloudellista toimintaa ja rajoittavat pääsyä tärkeään tietoon (Access Now).
• Irak: Irakilla on historiaa kansallisista internet-katkoista, erityisesti protestien tai kansallisten kokeiden aikana. Kesäkuussa 2023 viranomaiset katkaisivat internetin useaksi tunniksi päivittäin kahden viikon ajan estääkseen vilpin lukion kokeiden aikana, vaikuttaen miljooniin käyttäjiin ja maksannut taloudelle arvioidut 40 miljoonaa dollaria (Al Jazeera).
• Algeria: Algeria on institutionalisoitunut internet-katkot ylioppilaskoe-kauden aikana. Vuonna 2023 viranomaiset jälleen katkaisivat pääsyn koko maassa, vaikuttaen liikemaailmaan ja päivittäiseen elämään. Näiden katkojen toistuva luonne on nostanut huolen internetin sensuurin normalisoitumisesta (Reuters).

Näiden katkosten taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset ovat suuria. Top10VPN:n vuoden 2023 raportin mukaan globaalit internet-katkot maksavat maailman taloudelle 23,79 miljardia dollaria, ja Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alue jakaa merkittävän osan tästä. Taloudellisten menetyksien lisäksi katkot häiritsevät hätäpalveluja, estävät koulutusta ja rapauttavat luottamusta instituutioihin.

Kun digitaalinen riippuvuus kasvaa, yhä useammat maat saattavat turvautua internetin katkaisijaan kriisien aikana. Keskitetyn internetin infrastruktuurin tai rajoitettujen palveluntarjoajien omaavat kansat—kuten Etiopia, Myanmar ja Iran—ovat erityisen haavoittuvia (Brookings). Riskiä vähentääkseen ja resilienssiä rakentaakseen sidosryhmien on investoitava hajautettuihin verkkoihin, edistettävä digitaalisten oikeuksien puolustamista ja kehitettävä varautumissuunnitelmia kriittisen viestinnän ylläpitämiseksi katkosten aikana.

Lähteet ja viitteet

• Internet Kill Switch: Recurring Blackouts in Syria, Iraq, Algeria – And Who’s Next?
• Access Now
• Al Jazeera
• Top10VPN
• Human Rights Watch
• BBC
• Brookings

https://youtube.com/watch?v=h3ENcPsorQk